|
Liito-orava (Pteromys volans)
Liito-orava pähkinänkuoressa: Paino: 130 g (95-170) Pituus: ruumis 135-205 mm, häntä 90-140 mm Väri: kauttaaltaan vaaleanharmaa. Talvi- ja kesäpuku lähes samanväriset. Häntä: ylhäältä päin litistynyt Silmät: suuret ja mustat Liitopoimu: etu- ja takaraajoja yhdistää leveä liitopoimu Karvat: korvan kärkikarva lyhyttä, hännän karva 20-30 mm pitkää. Levinneisyys: Siperialainen laji, jota esiintyy Suomessa laikuttaisesti Kemijoen etäläpuolella. Kannan vahvuus: Uhanalainen taantuva silmälläpidettävä laji. Kanta viime vuosina merkittävästi vähentynyt vanhojen sekametsien hakkuiden myötä. Parimäärien arviointi on vaikeata, arviot vaihtelavat 10 000 ja 30 000 yksilön / parin välillä. Naarailla elinympäristön suuruus on 1-3 ha koirailla suurempi. Elinympäristö: Vanhat kuusivaltaiset järeitä haapoja sekä leppää ja koivua kasvavat ikärakenteeltaan monipuoliset sekametsät. Reviirit usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Pesäpaikkojen puuttuessa saattavat tulla sisälle rakennuksiinkin. Elintavat: Lähes äänetön hämärän ja yön eläin. Kiipeilee ketterästi puissa. Kieppuu hennoillakin oksilla syömässä. Liitää liitopoimunsa varassa pitkiäkin matkoja puusta toiseen. Liidot tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Ravinto: Pääravintona (noin 80-90 %) talvisin lepän ja koivun norkot, joita se kerää ja varastoi talveksi koloihin, pönttöihin ja isoille kuusen oksille. Norkkojen puutteessa syö myös silmuja. Kesäisin syö lepän ja haavan lehtiä sekä kukkia ja marjoja. Kerää syksyllä ja talvella varastoon pesäkoloon tai suurten kuusten oksille lepän ja koivunnorkkoja.
Pesä: palokärjen tai muiden tikkojen tekemässä kolossa yleensä haavassa joskus kuusessa. Pesii myös pöntössä. Pesä vuorattu sammalilla ja naavalla. Käyttää usein 3-8 pesää, joista osa on tavallisen oravan tai rastaan tekemiä risupesiä. Lisääntyminen: Kiimaleikit maalis-huhtikuussa. 1-2 pesuetta vuodessa. Ensimmäinen huhti-toukokuussa ja toinen touko-kesäkuussa. Pesueeseen kuuluu yleensä 1-3 poikasta. Elää noin 3-5 vuotiaaksi. Jäljet: Lumijäljissä etujalkojen jäljet ovat kulkusuuntaan nähden vierekkäin edessä ja takajalkojen jäljet vierekkäin niiden takana (päinvastoin kuin esim oravalla). Liito-orava merkitsee reviiripuunsa papanoimalla puun juurelle kellanruskeita riisiryynin kokoisia pitkulaisia papanoita. Jäljet näkyvät selvimmin kevättalvella, jolloin myös lumi puiden juurilla voi olla virtsaamisesta keltaisena. Kesällä ruokaillessaan se katkaisee lepän tai haavan lehden lehtiruodin ja syö lehden sitten enemmän tai vähemmän kokonaan. Ruokailupuiden alla saattaa olla kymmenittäin pudotettuja lehtiä, joissa lehtiruodin ympärillä on vaihteleva määrä lehtilapaa jäljellä. Elinpiirin tunnistaminen: papanoiden esiintyminen elinpiirinsä suurimpien kuusten ja haapojen tyvellä on lähes varma merkki eläimen oleskelusta metsikössä. Syitä kannan vähenemiseen Suomessa: metsätalouden aiheuttama muutos metsien ikärakenteessa ja puulajisuhteissa sekä lajille sopivien elinympäristöjen pirstoutuminen erillisiksi laikuiksi. Harvapuustoisissa talousmetsissä ja hakkuuaukoissa liito-orava joutuu helposti varsinkin viirupöllön saaliiksi. Lisää liito-oravasta | pääsivulle | © Liito-oravayhdistys | |
